Sisältövaroitus: Tämä kirjoitus on rakkauskirje upealle polkujuoksuidolille. Jos et kestä pientä lällyä, älä jatka lukemista.
Hyvinvoinnin etsiminen on ohjannut minua pois perinteisistä sosiaalisista medioista. Sen seurauksena olen löytänyt itseni viime aikoina YouTubesta. Tästä on ollut se iloinen seuraus, että olen löytänyt ultrajuoksija David Rochen, josta on tullut lyhyessä ajassa suuri idolini. Rochen elämäniloinen, vaatimaton ja kaikkia kunnioittava tyyli on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Miehen perushuudahdus juoksun lomassa huoltopisteillä työskenteleville on ”I love you guys” tai joku muunnelma samasta teemasta.
Eräällä videolla Roche totesi jotain, joka sai minut pitämään miehestä entistä enemmän.
“And, you know, just trying to learn what I could learn and be present with it rather than trying to dissociate. I never want to get to a finish line and forget what happened. I want to be fully engaged with each moment out there and to share it with the people I love, which includes every other racer that’s out on the course and every spectator and, honestly, some of the deer.”
Roche on muun muassa Leadvillen 100 mailisen ultrajuoksun reittiennätyksen haltija ja valmentanut monia lajin legendoja. Kun katsoo, miten hän pistää kaiken ja vielä hieman extraa peliin ylämäkitreenissä tai hikipuvussa, ei voi ajatella, että mies jotenkin välttelisi epämukavuutta.
Mutta tässä on idoli, joka haluaa silti olla läsnä joka hetkessä. Hän ei kannusta irtaantumaan omista tunteistaan tai ympäristöstään, päin vastoin. Hän nostaa yhteyden itseen ja toisiin, ja luontoon, koko juoksun keskiöön. Oman kehon äärimmilleen laittaminen on jotain, mitä juhlitaan toisten kanssa, ei jotain millä itse nostetaan esiin muiden yläpuolelle, tai jotain mitä tehdän kehon hyvinvointi hyljäten.
Roche puhuu monilla videoillaan kunnioittavaan sävyyn kisojen peränpitäjistä, jotka taistelevat cut off -aikoja vastaan tai juoksevat ensimmäistä kisaansa. Valtavasta tasoerosta huolimatta hän painottaa kaikkien juoksijoiden yhteyttä. Kertoo tutuille ja tuntemattomille rakastavansa heitä. Ja välillä myös peurojakin reitin varrella.
Rochen perhe on monilla videoilla tukemassa miestä ja kaikesta näkee, että miehellä ja tukijoukoilla ovat arvot kohdallaan. Voiko mielekkäämpää ja miehekkäämpää roolimallia olla aloittelevalle polkujuoksille?
Vastaa